Päivitetäänpä blogia taas pitkän kesätauon jälkeen! Retkeilyt on jäänyt kesän mittaan aika vähiin johtuen työkuvioista ja omasta saamattomuudesta. Nyt lauantaiaamuna sain itseni liikkeelle ulkoilemaan raittiiseen syysilmaan. Kävin tsekkaa (Oulun) jätärin, minkä pystyi todeta pian rauhalliseksi paikaksi. Paikalliset fyllarit ja tintit pitivät lintumiehen virettä yllä -nyt kun niitä inojakin on ollut liikkeellä. Kirvisiä ja pajusirkkuja muutti pieniä parvia pitkin aamua. Yksittäinen tylli huuteli taivaalta ja kulorastas pärisi myös korkeuksissa.
Autosta oli ilmeisesti tulomatkalla puhjennut kuskin puolen takarengas, kun ilma oli päässyt renkaan alapuolelta loppumaan. Eipä siinä muu auttanut kun alkaa vararengasta tilalle laittamaan... vaan siinäpä se aika kuluikin rattoisasti!
Vastoinkäymisestä huolimatta päätin käydä kokeilemassa yliopiston kasvitieteellisen puutarhan lintumaailman. En ollut koskaan aiemmin ko. paikassa käynyt, joten olihan se aikakin korjata aukko sivistyksessä. Paikka oli kyllä upea, ja ehdottomasti käymisen arvoinen! Puutarha kuhisi hyönteissyöjistä. Samalta seisomalta pääsi seuraamaan punarintoja, peippoja, harmaasieppoja, leppälintua, kuusitiaisia; joita oli yhteensä 5yks!, hippiäisiä jne. Päätin kuitenkin kiertää vielä koko alueen. Kierros tuottikin loppusuoralla pois lähtiessäni niin ikään kauniin pienen silmäkulmajuovasen vihreän piipertäjän, taigauunilinnun. Lajin, jota silmällä pitäen aamun retkelle lähdinkin. Yksinäinen lintu oli aktiivisesti äänessä ja hetkittäin hyvin näkyvilläkin.
Päivitetäänpä blogia taas pitkän kesätauon jälkeen! Retkeilyt on jäänyt kesän mittaan aika vähiin johtuen työkuvioista ja omasta saamattomuudesta. Nyt lauantaiaamuna sain itseni liikkeelle ulkoilemaan raittiiseen syysilmaan. Kävin tsekkaa (Oulun) jätärin, minkä pystyi todeta pian rauhalliseksi paikaksi. Paikalliset fyllarit ja tintit pitivät lintumiehen virettä yllä -nyt kun niitä inojakin on ollut liikkeellä. Kirvisiä ja pajusirkkuja muutti pieniä parvia pitkin aamua. Yksittäinen tylli huuteli taivaalta ja kulorastas pärisi myös korkeuksissa. 
Autosta oli ilmeisesti tulomatkalla puhjennut kuskin puolen takarengas, kun ilma oli päässyt renkaan alapuolelta loppumaan. Eipä siinä muu auttanut kun alkaa vararengasta tilalle laittamaan... vaan siinäpä se aika kuluikin rattoisasti!
Vastoinkäymisestä huolimatta päätin käydä kokeilemassa yliopiston kasvitieteellisen puutarhan lintumaailman. En ollut koskaan aiemmin ko. paikassa käynyt, joten olihan se aikakin korjata aukko sivistyksessä. Paikka oli kyllä upea, ja ehdottomasti käymisen arvoinen! Puutarha kuhisi hyönteissyöjistä. Samalta seisomalta pääsi seuraamaan punarintoja, peippoja, harmaasieppoja, leppälintua, kuusitiaisia; joita oli yhteensä 5yks!, hippiäisiä jne. Päätin kuitenkin kiertää vielä koko alueen. Kierros tuottikin loppusuoralla pois lähtiessäni niin ikään kauniin pienen silmäkulmajuovasen vihreän piipertäjän, taigauunilinnun. Lajin, jota silmällä pitäen aamun retkelle lähdinkin. Yksinäinen lintu oli aktiivisesti äänessä ja hetkittäin hyvin näkyvilläkin. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti