Näin saatiin taas tammikuu käyntiin ja sehän tarkoittaa linturintamalla, että voi taas aloittaa puhtaalta pöydältä -niin retkeilyn kuin pinnojen keruunkin :)
 |
| Sepelkyyhky 31.12.2012 Pateniemessä |
Melko hiljainen oli viime vuosi bloggaamisen osalta... aina mukamas niin paljon muuta tekemistä, että kirjottaminen jää sitte sivuun ja tulee luovia taukoja. Uuden vuoden aattona mietiskelinkin tulevaa vuotta ja perinteisiä uuden vuoden lupauksia. Jonkin näköinen ajatus tuli, josko kirjoittelis enempi tänne internetin ihmeellisen maailmaan. Tai, no ainakin lisäilis kuvia toeutuneista retkistä, joita toivottavasti tänäkin vuonna kertyy. Mielummin kuitenkin kuvia kattoo, kun lukee puuduttavaa tekstiä ;)
Tuleva kevät onkin poikkeuksellinen, koska toimin "koti-isänä" vanheimpain vapaalla 2v ja 0,5 v tytöille. Tarkoituksena olisi retkeillä alku vuosi lähinnä lasten ehdoilla Oulun lähistöllä. Ainakin paremmin on kuitenkin luvassa aikaa ulkoilemiselle ja miksei vaikkapa vaunupinnojen keräämiselle ;)
1.1.
Perinteisten ekaa ekaa lajien kirjaamisen aloitin yllätysvedolla Iin Tangonsaaressa, missä oli jo useana vuonna käynyt ruokinnalla valkoselkätikka. PPLY:n alueella ko laji pitää yllään jonkinnäköistä rariviittaa, joten lajin "hoitaminen" tuntui houkuttelevalta het vuoden alkuun. Lisäksi veljeni Jukka ja Samuli olivat uuden vuoden täällä päin ja tarkoitus myös retkeillä, joten heillekin aloitus vasetin lymyilyalueilta oli mieluinen.
 |
| Käpytikka talitangolla |
Hienoinen lumisade ei haitannut tapittamista, mutta kuvauspuuhia ehkä jonkin verran. Toisaalta otimme muutenkin varman päälle ja pysyttelimme kohtuu etäisyydellä ruokinnasta, jottei tavoitelajimme ainakaan meistä häiriintyisi. Parin tunnin odottelulla karttui metsän lajistoa ihan mukavasti. Käpytikkakin uskaltautui vierailemaan ruokinnalla, mutta valkoselkäinen versio loisti vielä poissaolollaan.
 |
| Valkoselkätikka tarkistaa ruuan laatua |
No eipä mennyt kauaakaan, kun lähimetsästä kuului käheä tervehdys ilmoitukseksi olemassa olostaan! Kaunis viiruvatsa löytyiki pian eräästä koivusta metsän reunalta. Tovin naputeltua koivun oksia samalla äänellen, uskaltautui lintu ruokinnalle, jossa se ei montaa minuuttia kylläkään viihtynyt.
 |
| Pikatankkaus |
Takasin Ouluun päin tultaessa kävimme toteamassa OUL Haukiputaan kalasataman tyhjäksi, jatkaen OUL Pateniemen venesatamaan edellisenä päivänä näkemäni sepelkyyhkyä silmällä pitäen. Tämä pohjustus kuitenkin petti, eikä seplua näkynyt sen koomin. Tilhiä ja urpiaisia sen sijaan näkyi tuon tuosta. Samalla lajikirjoa kasvattivat kaupungin peruslajit.
Pojat jatkoivat Muhoksen kautta kotia kohti. Itse päätin käydä vielä tsekkaamassa Intiön hautausmaan ruokinnat. Vuosi sitten tammikuussa asuimme vielä Intiössä, joten silloin ruokinnat tuli kierreltyä useasti viikossa. Hautausmaan ruokinnan läheisyydestä löytyikin parempina lajeina mustavaris ja vihervarpusia jopa 15 yksilöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti