Tammikuun eka viikko

Keskiviikko 2.1
päätin pontevasti aloittaa retken Utajärven Saunanrannasta. Havaintojärjestelmä Tiira kertoi, että kyseisellä paikalla oli käynyt läskiruokinnalla HPT (harmaapäätikka). Olisihan ollut messevää jatkaa vuotta vasetin (valkoselkätikan)  jälkeen harmaapäällä. Tikkaa en kuitenkaan nähnyt. Parempina lajeina aamun aikana kirjattiin  2 pyytä ja kanahaukka. Tikan yhyttäminen olisi tod näk. vaatinut joko aamu tai iltahämärän. Olin paikalla vasta aamun valjettua ja lähin takasinpäin puolen päivän jälkeen. No, matkalta sain pointsattua vielä teeren vuosipinnalistoille ;)

Torstai 3.1

Phoneskoupattu kuva iltahämärässä.

 kävin toteamassa Hailuodon tyhjyyde. Muutaman tunnin yritin epätoivoisesti etsiä vesiäisiä pienistä sulakohdista, mutta turhaan. Talvi oli saanut Marjaniemestäkin otteen... Ainoastaan korpit ja urpiaiset (joita olikin poikkeuksellisen hyvin liikkeellä päivän aikana) toivat aamuun elämää. Takastulomatkalla, ohikulkiessani päätin vielä tehä lenkin ent. OULUNS nyk. OUL pajuniemeen. Joukuussa oli vielä sieltäpäin ilmoiteltu lapparihavaintoja (lapinpöllö). Parin tunnin lenkki alueella jalkaisin toi uutena lajina tundraurpiaisen. Pois lähtiessä tapasin isännän, joka ilmoitti pöllön olleen vielä samana aamuna lähipellolla. Puheet valoivat uskoa siinä määrin, että päätin käydä vielä tsekkaamassa erään tien varren peltoaukeaman. Kannattihan se, vihdoin sattuivat kiikarit oikeaan osoitteeseen, kun herra huu sattui löytymään metsikön reunalta männystä. Huikkasin linnusta Majurin Pekalle, joka oli myös etsinyt kyseistä lajia iltapäivän. Lapinpöllöstä rapsahti  PPLY- pinna. Pitkään olen onnistunut lajin kiertämään näillä huudeilla.

Perjantaina 4.1.

Pajusirkku jätärillä.

Hietasaaren taviokuurna.

aamu valkeni Pateniemen venesatamassa. Jälleen kerran kova yritys löytää sitä jo aiemmin näkemääni seplua (sepelkyyhkyä). No ei tärpännyt tällä kertaa. Lähialueen ruokinnalta sattui kuitenkin silmään spinari (vihervarpunen).  Päätin ottaa seuraavaksi etapiksi Hietasaaren, mutta koukkasin vielä  Jätärin kautta. Tovin epäröinnin jälkeen kahlasin umpihangessa ihan "staiji kukkulalle" asti, mistä merelle hallitsee kohtalaisesti. Teemana oli odotettu hiljaisuus. Ei näkynyt ees sitä mekoa (merikotka). Koska olin jaksanut kukkulalle asti raahautua, päätin pystyttää leirin ja juoda aamukaffit. Termospulloa takasin laukkuun änkiessä ja lähtöä tehdessäni kuulotaajudella tuli sellainen ääni, joka ei oikeen vuodenaikaan sopinut. Pian näkökenttään piirtyi äänen aiheuttajan, pasin (pajusirkku) muotokuva ;). Näkemättä jäänyt sepelkyyhkykin unohtui, tämän sinnikkään talvehtijan ilmaantuessa. Muutaman räpsyn otettua, kuuluikin takaa lumen narsketta. Yhdistyksemme pj:hän sieltä saapui parahiksi kun laji oli tarjottimella. Tehokkaasti näyttää ekopinnat hoituvan Esalle, kun ei tarvi turhia odotella!

Nokkavarpunen -Taidonnäyte paint -kuvankäsittelystä :D

Tour de Hietasaari tarjosi  hienosti niin  tiklin, puukiipijän, taviokuurnan kuin nokkanissenkin (nokkavarpunen).

Urpiainen Oritkarin ruovikossa.

Lauantai 5.1 oli tarkoitus mennä kokeilmaan Ruskon kp:n lintuantia, mutta alue oli ilmeisesti loppiaisen vuoksi suljettu. Yritin käydä etsimässä vielä kiertotietä Ruskotunturille löytämättä oikeaa tienhaaraa. Jonkin tien varrelta (kaatopaikan lähistöllä)  pysähdys tuotti vuodelle uutena lajina pikkukäpylinnun. Toisen tien varrella oli neljän pyyn parvi syömässä lehtipuun silmuja. Loppupäivn projektiksi otin timaleiden ylöskaivamisen. Edes korkeasti koordinoima projekti Oritkariin ei auttanut Viiksitimaleiden olemassaoloa todistamaan -niin hukassa tuntuu olevan, että liekkö niitä koskaan ollutkaan (olemassa)?! Urpiaiset korvasivat tämän puuttuvat aukon, kauniita lintuja nekin. Ainakin, kun aurinko sattuu sopivasta suunnasta paistamaan ;) 

Talvehtiva järripeippo

Sunnuntaina 6.1 pistäydyttiin Hiekkasen Kallen kanssa katsomassa Raahen talvea. Samalla siinä sivussa bongattiin Siniluodon kalasatamasta kaunis ad isolokki. Muutenkin lokeista hoituivat meri-, harmaa- ja kalalokki varsin vaivattomasti. Pikku koukku Arkkukariin ja sieltä kohti Lapaluotoa. Vielä edellisenä päivänä paikalta oli nähty vessuista isokoskelo ja mustalintu. Nyt meri oli pitkälle jäässä ( -17 pakkasta) ja siellä kohti missä ilmeisesti oli sulaa, oli myös seinäsumu. Uskottelimme itsellemme Mikonkarin tilanteen olevan eri, mutta sama malli jatkui sielläkin. Koska meri ei tarjonnut tällä kertaa oikeen mitään, lähdimme hiljaksiltaan valumaan takasin Oulua päin. Muutamien pysähdyksien ansiosta matkan varrelta kirjattiin mm: pyrstötiainen, palokärki, n. 300:n keltsiparvi (keltasirkku) sekä puliseva teeri. Ajoimme Limingan kautta Koivulan Karin ruokinnalle, josta näimme sekä järripeipon että peipon. Turkinkyyhkyt eivät suostuneet näyttäytymään hämärän jo saapuessa.